Tuli sitten maistraatista ilo uutisia http://vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=6278&start=105 ja se on jo täälläkin joten menkää ja lukekaa. Ei tää nii ruusuilla tanssimista ole ollut, mutta on vain yksi tie ja se tie on ylöspäin. Minä en ole missään muodossa vielä luovuttanut enkä luovuta. Mitä mä vielä voin toivoa? Koulupaikka vahvistettuna ja maistraatti antnut hyväksynnän edunvalvojan laukkattamiselle ja enää vain puuttuu se rakkain, mutta sekin sitten aikanaan. Iso kiitos niille jotka ovat olleet alusta asti mukana tukemassa ja auttamassa. Uskonut siihen, että musta on johonkin ja etten oo ihan toivoton tapaus. Kyllä minä pärjään jos annettaan pärjätä. Nytkin 12.8. alkaa koulu isossa kirjassa keuruulla ja olen siitä onnellinen että jotain hyvääkin on mua ihan tarpeeksi potkittu päähän ja herjattu siinä, että en osaa. Kyllä minä osaan jos vaan annetaan yrittää ja nyt on annettu yrittää olla se mikä minä olen. Tässä sossuille miettimistä taas hetkeksi. Kannatti muuttaa pois porista nii saa uuden alun elämälleen. Minä en jäänyt menneeseen miettimään ja murehtimaan. Minä jatkoin eteenpäin ja jatkan edelleen, vaikka omat voimat loppuis, Jeesus on mun kanssani ja auttaa jos en minä jaksa. Kiitos niille ystäville jotka ovat olleet tukena alausta asti te ette oo hyjänneet missää vaiheessa. Olen onnellinen opiskelu paikasta ja siitä, että mulle ei määrätä enää edunvalvojaa. Menneisyyteen en jää katsomaan enää nyt katson vain tulevaisuuteen.
Merkinnät RSS-syötteenä